JÄTÄ ILMOITUS

Konkurssi – kaikki, mitä sinun tulee tietää

Viime ajat ovat olleet haastavia useille yrittäjille. Monet yritykset ovat joutuneet suuriin haasteisiin poikkeusaikojen vuoksi, ja konkurssi on saattanut nousta hieman yllättäenkin todelliseksi uhaksi. Toisissa yrityksissä on kipuiltu jo pidemmän aikaa, eivätkä poikkeusolosuhteet ole luonnollisestikaan syy kaikkien yritysten alamäelle.

Onneksi konkurssi ei tuo mukanaan enää samanlaista stigmaa kuin aiemmin. Viime vuosina Suomessakin on alettu nähdä enenevissä määrin, että konkurssiin ei tule suhtautua epäonnistumisena, vaan ennemminkin yhden tien päättymisenä. Yhdysvalloissahan ajatellaan, että yrittäjä on oikea yrittäjä vasta ensimmäisen konkurssinsa jälkeen.

Mutta mikä konkurssi oikeastaan on, ja mitä siinä tapahtuu? Jos yrityksesi on ajautunut vaikeuksiin, mitä voit tehdä niiden ratkaisemiseksi, ja voiko mikään pelastaa konkurssiuhkaista yritystä?

Lue lisää:

Mitä konkurssi tarkoittaa?

Mistä konkurssi johtuu?

Konkurssin vaiheet ja konkurssimenettely

Yrittäjän vastuu konkurssissa ja eri yhtiömuotojen konkurssi

Miten välttää konkurssi?

Konkurssipesän myyminen

Yrityksen lopettaminen muilla tavoin

Konkurssin jälkeen

Mitä konkurssi tarkoittaa?

Konkurssi tarkoittaa tilannetta, jossa velallinen henkilö tai yritys todetaan tuomioistuimessa kyvyttömäksi velkojensa maksuun. Konkurssi on siis niin sanottu maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen yrityksen omaisuus realisoidaan, ja saadut tuotot jaetaan velkojille.

Mistä konkurssi johtuu?

Konkurssi johtuu siitä, että velallinen yritys on kyvytön maksamaan velkojaan, eikä sen liiketoimintaa saada kannattavaksi. Konkurssi tulee harvoin yrittäjälle yllätyksenä – usein taustalla on pidempi, vähintään kuukausia kestänyt vaikeuksien kierre: yrityksen kannattavuus on laskenut, sillä on ollut maksuvaikeuksia ja liiketoiminta on ollut todennäköisesti tappiollista.

Konkurssin syyt voidaan jakaa karkeasti sisäisiin ja ulkoisiin syihin:

Ulkoiset syyt

Ulkoinen syy on yrittäjästä ja yrityksestä riippumaton syy, johon yrittäjä ei ole itse voinut toiminnallaan vaikuttaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi taloudellinen taantuma, lainsäädännön muutos, tai vaikkapa pandemia, jonka leviämisen estämiseksi asetetut erityistoimet iskevät voimakkaasti yrityksen toimialaan.

Sisäiset syyt

Sisäiset syyt liittyvät tavallisesti yrityksen sisäisiin ongelmiin tai yrittäjään itseensä. Sisäinen, konkurssiin ajava syy voi olla osaamisen puutteessa, tuotteistuksen ja hinnoittelun ongelmissa tai liiketoiminnan suunnittelussa ja organisoinnissa. Toisinaan yrittäjillä on suuria ongelmia talouden hallinnan kanssa. Yksi hyvin yleinen konkurssin sisäinen syy on yrittäjän uupuminen, joka on eritoten yksin- ja pienyrittäjien riski.

On kuitenkin hyvä huomioida, että on tilanteita, joissa yrityksen liiketoiminta voidaan saada kannattavaksi pitkänkin haasteellisen ajan jälkeen. Tällöin yritys voi hakeutua konkurssin sijasta yrityssaneeraukseen.

Konkurssin vaiheet ja konkurssimenettely

Konkurssi on pitkä prosessi, joka kestää useimmiten vuosia. Tavallisesti konkurssimenettely kestää kahdesta viiteen vuotta. Menettelyssä on useita vaiheita, jotka vaativat aikaa niin velalliselta yritykseltä kuin velkojilta. Tavallisesti menettelyn kesto on yhteydessä yrityksen kokoon sekä velkojien ja mahdollisten lisäselvitysten määrään. Joskus sen etenemistä hidastavat oikeusriidat, mikäli esimerkiksi velkoja riitauttaa saatavat.

Mitä vaiheita konkurssimenettelyssä on, ja miten konkurssi etenee? Alla esittelemme yleisiä konkurssimenettelyn vaiheita, mutta on hyvä muistaa, että jokainen konkurssi on yksilöllinen prosessi. Konkurssin sattuessa kannattaakin aina tukeutua alan asiantuntijaan, joka osaa neuvoa tilanteessasi parhaiten.

Konkurssiuhkainen maksukehotus

Konkurssiuhkainen maksukehotus on perintäkeino, jossa velallista yritystä uhataan konkurssilla, ja jossa yritykselle annetaan todisteellisesti tiedoksi velkojan saatavat. Se ei vielä ole osa virallista konkurssiprosessia, sillä mikäli velallinen yritys maksaa velkansa, ei maksukehotus luonnollisestikaan johda konkurssimenettelyyn.

Useimmiten niin sanottu todisteellinen tiedonanto tehdään käräjäoikeuden haastemiesten avustuksella. On keskeistä, että maksukehotuksessa on ilmaistu selkeästi, että mikäli maksua ei suoriteta, velkoja voi hakea velallisyrityksen konkurssiin.

Mikäli velallinen yritys ei maksa velkojaan seitsemän päivän kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan, sitä pidetään maksukyvyttömänä.

Konkurssihakemus tulee jättää tuomioistuimelle kolmen kuukauden kuluessa viikon maksuajan päätyttyä. Mikäli hakemusta ei jätetä kolmen kuukauden sisällä, konkurssiuhka raukeaa ja velkojan on annettava uusi maksukehotus velalliselle yritykselle.

Konkurssihakemus

Konkurssimenettelyn ensimmäinen varsinainen vaihe on konkurssihakemuksen laatiminen ja toimittaminen tuomioistuimelle. On merkityksellistä huomioida, että mikäli konkurssi etenee, tämän vaiheen jälkeen yrittäjä menettää määräysvallan yrityksensä omaisuuteen.

Hakemuksen voi tehdä joko velkoja tai velallinen itse. Vaatimukset hakemuksen sisältöä ja koko hakuprosessia koskien riippuvat siitä, kumpi osapuoli sen tekee.

Velallinen yritys voi hakea itse itsensä niin sanottuun vapaaehtoiseen konkurssiin. Tämä tehdään yleensä silloin, kun yritys ei kykene vastaamaan veloistaan, eikä sen toiminnan jatkamista enää suunnitella. Vapaaehtoinen konkurssihakemus tehdään usein silloin, kun konkurssi on jo näkyvissä, eikä yrittäjä halua odottaa, että velkoja tekee konkurssihakemuksen.

Tavallisesti velallisella yrityksellä on oikeus tehdä konkurssihakemus aiemmin kuin velkojalla, ja usein se voi olla yrittäjälle mielekästä, jotta ylivelkaisuus ei pääse kasvamaan enää suuremmaksi. Konkurssihakemuksen myötä yrityksen asioiden hoito siirtyy pesänhoitajalle, mikä voi keventää yrittäjän taakkaa.

Mikäli velallinen laatii itse konkurssihakemuksen, hakemuksessa on esitettävä muun muassa vaatimus konkurssiin asettamisesta, yrityksen yksilöintitiedot, velallisen yrityksen hallituksen kirjallinen päätös konkurssiin hakeutumisesta, erittelyt suurimmista veloista ja varoista sekä tieto velkojista.

Velkoja voi puolestaan hakea velallista yritystä konkurssiin, mikäli hänellä on riidattomia ja riittävän selviä saatavia velalliselta. On kuitenkin huomattava, että mikäli velkojan saatava on vähäinen, konkurssilain mukaan konkurssihakemus tulee jättää tutkimatta, sillä se olisi kustannukset ja hyöty huomioon ottaen epätarkoituksenmukaista.

Mikäli velkoja hakee velallista yritystä konkurssiin, hakemuksessa tulee yksilöidä tiedot myös velkojasta tai velkojan asiamiehestä. Tässä tilanteessa tuomioistuin antaa velalliselle yritykselle mahdollisuuden lausua kantansa hakemukseen ennen kuin asia siirretään päätöksentekoon.

Konkurssiin asettaminen ja pesänhoitajan määrääminen

Kun velallinen yritys on asetettu tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin, konkurssi alkaa ja velallinen yritys menettää määräysvallan omaisuuteensa, joka kuuluu konkurssipesään. Tuomioistuin tekee rekisterimerkinnän konkurssin alkamisesta, joka näkyy Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) julkaisemassa maksukyvyttömyysrekisterissä

Tuomioistuin määrää yhden tai useamman pesänhoitajan vastaamaan velallisen yrityksen omaisuudesta ja konkurssipesän hallinnosta. Pesänhoitajan tulee olla velallisen ja velkojien suhteen riippumaton henkilö, jolla on kykyä, taitoa ja kokemusta toimia tehtävässä. Pesänhoitajaksi määrätäänkin tavallisesti konkursseihin perehtynyt asianajaja.

Ennen pesänhoitajan määräämistä tuomioistuin varaa suurimmille velkojille, suunnitelluille pesänhoitajille ja tietyissä tapauksissa velalliselle yritykselle tilaisuuden tulla kuulluksi.

Kun tuomioistuin on asettanut velallisen yrityksen konkurssiin, siitä tehdään kuulutus. Kuulutus julkaistaan välittömästi konkurssin alkamisen jälkeen muun muassa lakisääteisiä ilmoituksia ja kuulutuksia sisältävässä Virallisessa lehdessä. Yleensä myös pesänhoitaja julkaisee kuulutuksen, mikäli velallisella yrityksellä on paljon tuntemattomia velkojia ja kirjanpito on puutteellinen. Tällöin kuulutus julkaistaan Virallisen lehden lisäksi mahdollisesti yhdessä tai useammassa päivälehdessä, mikäli pesänhoitaja näkee tarpeelliseksi.

Konkurssipesän hallinto ja pesänhoitajan tehtävät

Konkurssipesässä ylin päätösvalta on velkojilla, jotka päättävät pesänhoitajan päätösten tai hoidettavien asioiden ulkopuolelle jäävistä asioista. Velkojien päätösvaltaa käytetään tavallisesti velkojainkokouksessa. Velkojien kanta voidaan myös pyytää erikseen päätöksentekoa varten ilman velkojainkokousta. Myös velalliselle on annettava mahdollisuus ilmoittaa kantansa.

Pesänhoitaja on konkurssipesän virallinen edustaja, jonka tehtäviin kuuluu velallisen yrityksen omaisuuden hoitaminen ja myynti. Hänen päätösvaltansa alaisia asioita ovat muun muassa pesäluettelon ja velallisselvityksen laadinta, saatavien selvittäminen, jakoluettelon laatiminen ja palkkaturva. Pesänhoitaja päättää myös kaikista konkurssipesän juoksevan hallinnon asioista, mikäli velkojat eivät päätä toisin. Lisäksi hän noudattaa velkojien ohjeita ja määräyksiä heidän päätösvaltaansa liittyvien asioiden suhteen.

Velkojat voivat myös asettaa pesänhoitajan avuksi ja valvojaksi niin sanotun neuvoa antavan elimen, Velkojatoimikunnan. Se voi suorittaa muitakin tehtäviä, mikäli velkojainkokouksessa niin päätetään. Konkurssilain mukaan Velkojatoimikunta on asetettava aina varsinkin laajassa konkurssipesässä, mikäli sen asettamatta jättämiselle ei ole erityistä syytä.

Konkurssipesän varojen jakaminen

Kun konkurssipesä on selvitetty ja sen omaisuus muutettu rahaksi, varat jaetaan viivytyksettä velkojille pesänhoitajan laatiman jakoluettelon perusteella. Jakoluettelo on ehdotus siitä, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojien kesken. Se kertoo saatavien suuruuden ja etuoikeuden, jonka mukaan jaettavien varojen suhteellinen osuus määräytyy velkojille.

Konkurssipesän varat jaetaan kaikille velkojille niin sanottua suhteellista jakoperiaatetta noudattaen. Tällöin jako-osuudet vähäisille saataville voivat jäädä verrattain pieniksi. Joskus hyvin pienten jako-osuuksien maksaminen ei ole kannattavaa siihen nähden, kuinka paljon niistä koituu työtä. Tällöin pesänhoitaja voi harkintansa mukaan jättää maksamatta näitä niin sanottuja vähäisiä jako-osuuksia. Joissain tapauksissa vähäisiä jako-osuuksia voidaan maksaa jo konkurssin alkuvaiheessa, jonka jälkeen kyseessä oleva velkoja menettää asemansa konkurssivelkojana. Näin voidaan toimia, mikäli sillä edistetään konkurssimenettelyä, eikä velkoja vastusta sitä.

Lopputilitys ja konkurssin päättyminen

Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesän omaisuus realisoitu, pesänhoitaja laatii lopputilityksen. Lopputilitys sisältää selvityksen konkurssipesän hallinnosta, ja siinä käy ilmi konkurssimenettelyn aikaiset tulot ja menot, pesänhoitajan palkkio, kustannukset sekä niiden maksamiseen liittyvät tiedot. Se kertoo, miltä osin pesä on mahdollisesti vielä selvittämättä ja toimenpiteet, jotka siinä tulee vielä tehdä. Lisäksi se sisältää selvityksen velkojien jako-osuuksista.

Pesänhoitaja allekirjoittaa lopputilityksen ja se hyväksytään velkojienkokouksessa. Sen jälkeen pesänhoitaja ilmoittaa hyväksymisestä Oikeusrekisterikeskukselle. Kun lopputilitys on hyväksytty, konkurssi päättyy.

Konkurssin raukeaminen

Aina konkurssia ei voi viedä loppuun saakka. Konkurssi voi raueta, mikäli pesän varat eivät riitä konkurssikustannuksiin, eikä kukaan velkojista halua maksaa konkurssikustannuksia. Jos kaikki konkurssipesästä saatavat varat menisivät kustannuksiin, konkurssin jatkamista ei pidetä järkevänä. Velkojat voivat tästä huolimatta turvautua ulosottomenettelyyn.

Tuomioistuin päättää konkurssin raukeamisesta, jolloin konkurssimenettely lakkaa ja yritys lopetetaan. Yksi konkurssin raukeamisen vaihtoehto on konkurssin jatkaminen julkisselvityksenä, mikäli konkurssiasiamies näkee, että velallisen yrityksen toimintaa tulee vielä selvittää lisää.

Yrittäjän vastuu konkurssissa ja eri yhtiömuotojen konkurssi

Kun yritys asetetaan konkurssiin, yrityksen määräysvalta ja vastuu yrityksen omaisuudesta siirtyy pesänhoitajalle. Yrittäjän henkilökohtainen taloudellinen vastuu konkurssissa riippuu yritysmuodosta, joka jakautuu seuraavalla tavalla:

  • Toiminimen konkurssi: Yrittäjä vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan kaikista toiminimen veloista ja sitoumuksista.
  • Osakeyhtiön konkurssi: Yrittäjän vastuu rajautuu ainoastaan osakeyhtiöön sijoitettuun pääomaan.
  • Avoimen yhtiön konkurssi: Kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisella omaisuudellaan avoimen yhtiön veloista ja sitoumuksista.
  • Kommandiittiyhtiön konkurssi: Kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisella omaisuudellaan kommandiittiyhtiön veloista ja sitoumuksista. Äänettömien yhtiömiesten vastuu rajautuu ainoastaan sijoitettuun pääomaan.
  • Osuuskunnan konkurssi: Osuuskunnan jäsenten vastuu rajautuu ainoastaan maksettuun osuusmaksuun, mikäli säännöissä ei ole määrätty toisin.

On huomionarvoista, että mikäli vastuu konkurssissa rajautuu ainoastaan sijoitettuun pääomaan, se ei koske kuitenkaan henkilökohtaisesti taattua yritysrahoitusta, josta takaaja on aina henkilökohtaisesti vastuussa. Lisäksi mikäli yrityksen toiminnassa on esimerkiksi rikottu lakia, yrityksen hallituksen jäseniä kohtaan voidaan nostaa osakeyhtiölakiperusteisia rikkomus- ja vahingonkorvauskanteita.

Lisäksi yrittäjä kantaa konkurssin yhteydessä aina vastuun maineesta, joka konkurssista seuraa. Siksi esimerkiksi velkojien, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden suuntaan on hyvä olla avoin ja yhteistyökykyinen myös yrityksen jouduttua vaikeuksiin ja keskellä konkurssimenettelyä, vaikka se ei tuntuisikaan helpolta.

Toisinaan konkurssin tuoma taakka voi olla niin suuri, että yrittäjän fyysinen ja henkinen terveys kärsivät. Onneksi asenne konkurssia kohtaan alkaa Suomessakin pikkuhiljaa muuttua, eikä se stigmatisoi yrittäjää kuten aiemmin. Konkurssi voi sattua lähes kenelle tahansa, eikä se aina johdu yrittäjän taidoista tai huonosta liikeideasta, kuten COVID-19-pandemia on osoittanut.

Miten välttää konkurssi?

Konkurssi tulee harvoin yrittäjälle yllätyksenä, vaan yrityksen vaikeudet ovat kertyneet ajan saatossa kuukausien, tai jopa vuosien aikana. Mikäli yritys on joutunut vaikeuksiin, on tärkeää aloittaa korjaavat toimenpiteet heti, ennen kuin vaikeudet ovat kasaantuneet liiaksi.

Talouden hallinta ja maksusuunnitelma

Joskus yrittäjä saattaa ajautua hieman huomaamattaan taloudellisiin vaikeuksiin. Näin käy usein, mikäli yrittäjällä on talouden hallinnan ongelmia tai siihen liittyvää tietämättömyyttä. Tällöin apua kannattaa hakea taloushallinnon ammattilaiselta. Yhdessä ammattilaisen kanssa yrittäjä voi toteuttaa esimerkiksi kassavirtalaskelman, joka osoittaa, milloin yrityksen tervehdyttäminen eri toimenpitein on tarpeen.

Lisäksi velkaantuneen yrittäjän on hyvä tehdä maksusuunnitelma ja neuvotella siitä velkojien kanssa. Siitä voi olla paljonkin hyötyä, mikäli vaikeudet ovat ilmentyneet vastikään, liiketoiminnassa on positiivisiakin näkymiä, ja yrittäjä itse on motivoitunut selvittämään ongelmansa.

Yrityssaneeraus

Yrityssaneeraukseen hakeutuminen voi olla hyvä vaihtoehto, mikäli liiketoiminnan elpymismahdollisuudet ovat realistisella pohjalla ja yritys pystyy hoitamaan myös uusia velvollisuuksia. Yrityssaneeraukseen kannattaa hakeutua ajoissa, sillä konkurssihakemuksen ollessa vireillä on useimmiten jo liian myöhäistä. Lue lisää yrityssaneerauksesta.

Lakisääteisten velvoitteiden ja laskujen hoitaminen

Kun taloudellinen taakka ja yrityksen alamäki painavat päälle, yrittäjän voi olla vaikeaa ajatella selkeästi. On kuitenkin tärkeää, että hän maksaa laskut ajoissa ja hoitaa lakisääteiset velvollisuutensa, kuten muun muassa verot, eläkevakuutusmaksut sekä kirjanpidon. Mikäli yrittäjä laiminlyö edellä mainittuja velvollisuuksiaan, yritys ajautuu entistä pahempaan ahdinkoon ja hän voi pahimmillaan saada jopa rikostuomion tai liiketoimintakiellon.

Konkurssipesän myyminen

Pesänhoitajan tehtävä on hoitaa velallisen yrityksen myynti ja myydä konkurssipesän omaisuus mahdollisimman nopeasti. Usein konkurssipesä kannattaa myydä kokonaisuudessaan: se on nopea ja vaivattomampi tapa kuin erissä myyminen. Kun konkurssipesän liiketoiminta myydään kokonaisuudessaan, ostaja pyrkii tavallisesti jatkamaan välittömästi konkurssiin menneen yrityksen toimintaa. Useimmiten tämä on konkurssipesän etu, ja siitä saadaan paras tulos. Joissain tapauksissa konkurssipesän myyminen voi hoitua myös muilla tavoin.

Konkurssipesästä saattaa usein vapautua toimivaa liiketoimintaa, joka voi saada uuden omistajan käsissä kokonaan uuden elämän. Toisissa tapauksissa se taas voi tarjota täysin varustellut liiketilat, jotka mahdollistavat uuden liiketoiminnan aloittamisen, vaikka välittömästi.

Toisinaan konkurssipesässä saattaa olla myytävää, jota pesänhoitaja ei edes tule ehkä ajatelleeksi, kuten aineettoman omaisuuden oikeudet. Näitä voivat olla esimerkiksi patentit, tavaramerkit, hyödyllisyysmallisuojat sekä valmistus- ja markkinointioikeudet.

Konkurssipesän sekä aineettoman omaisuuden oikeudet voi laittaa myyntiin Yrityspörssiin helposti ja nopeasti.

Yrityksen lopettaminen muilla tavoin

Joskus yritystoiminta ei enää tunnu järkevältä, se ei inspiroi, tai elämässä ottavat tilaa uudet asiat, kuten lapset, muutto tai kiinnostava palkkatyö. Yrityksen lopettaminen ei suinkaan aina tarkoita sitä, että yritystoiminta olisi epäonnistunut. Tällöin yrittäjällä on onneksi muitakin vaihtoehtoja kuin vain seurata yrityksen hiipumista konkurssiin saakka.

Yrityksen lopettaminen

Jos yrityksen liiketoiminta ei ole kannattavaa, sillä ei ole sitoutuneita asiakkaita, tunnettua brändiä tai esimerkiksi liiketilaa, jonka voisi myydä, yritys kannattaa usein vain lopettaa. Tällöin yrityksen yhtiömuoto vaikuttaa keskeisesti siihen, kuinka raskas prosessi lopettaminen on. Toiminimen lopettaminen käy melko vaivattomasti, kun taas osakeyhtiön lopettaminen on monivaiheisempi prosessi. Onkin tärkeää, että ennen yrityksen purkamista yrittäjä on tutustunut yrityksen lopettamiseen liittyviin menettelyihin.

Yrityksen myyminen

Mikäli yrityksen liiketoiminta on tuottoisaa, myyminen on useimmiten hyvä vaihtoehto lopettamisen sijaan. Myös konkurssiuhkaisen yrityksen myyminen on usein kannattavaa, vaikka se ei valitettavasti aina tulekaan vaikeuksissa pyristelevän yrittäjän mieleen. Todella moni yritys olisi myytävissä ennen ajautumistaan konkurssiin.

Yrityksen myyminen ei ole vaikeaa, ja ostohalukkuutta voi myös testata helposti jättämällä ilmoituksen Yrityspörssiin. Ilmoituksen voi jättää halutessaan myös anonyymisti.

Osakeyhtiön lopettaminen vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta

Mikäli yritystoimintaa ei haluta jatkaa, osakeyhtiö voidaan myös purkaa vapaaehtoisen, lakisääteisen selvitysmenettelyn kautta. Selvitysmenettelyn ehtona on, että yhtiöllä on enemmän varoja kuin velkoja, joten tämä ei ole vaihtoehto pahoihin vaikeuksiin ajautuneelle yritykselle.

Selvitysmenettelyssä selvitetään yhtiön varallisuusasema, muutetaan tarpeellinen omaisuusmäärä rahaksi, maksetaan velat sekä suoritetaan ylijäämä osakkeenomistajille tai muille tahoille yhtiöjärjestyksen mukaan.

Konkurssin jälkeen

Mitä konkurssin jälkeen? Sen tietää vain ex-yrittäjä itse. Joillekin elämä konkurssin jälkeen on ensisijaisesti lepoa – erityisesti, mikäli konkurssiin ja siihen ajaneisiin syihin on liittynyt uupumista. Toiset taas palaavat palkkatöihin, ja toiset luovat täyttä häkää uutta yritystä, uusi yritysidea mielessään.

On tärkeää muistaa, että vaikka yritys on mennyt konkurssiin, tehty työ ei ole mennyt hukkaan. Konkurssin tehneellä yrittäjällä on paljon arvokasta tietoa yrittäjyydestä ja sen haasteista, mutta myös yrittäjyyden parhaista puolista. Oli uusi suunta mikä tahansa, yrittäjä on yrityksen kokoisen kokemuksen viisaampi ja valmiimpi uusiin työelämän haasteisiin.

 
loder image