Yrityspörssi

Yhteistyössä Asianajotoimisto Magnussonin kanssa. Salassapitosopimus eli NDA suojaa yrittäjän liikesalaisuuksia ja esimerkiksi yrityskaupassa se on olennainen heti neuvotteluiden alkaessa. Salassapitosopimuksen englanninkielinen nimitys on Non-Disclosure Agreement, joka lyhennetään kirjainyhdistelmäksi NDA. Salassapitosopimusta käytetään yleisesti erilaisissa liike-elämään liittyvissä projekteissa, yrityskaupoissa ja -järjestelyissä mutta myös työsuhteissa. Salassapitosopimus täydentää lakisääteistä liikesalaisuuksien suojaa ja sen sisältöä ei säännellä tarkemmin laissa. Sisällöstä osapuolet voivat sopia keskenään. Yrityksen myynti- tai ostotilanteessa luottamuksellinen tieto on tärkeä suojata salassapitosopimuksin, koska se menettää taloudellista arvoaan ja kilpailuetuaan tullessaan yleiseen tietoon. Salassapitosopimus kaikkien neuvottelukumppaneiden kanssa on olennainen lopulliselle ostajalle, koska salassapitosopimuksella suojataan kohdeyrityksen liikesalaisuuksia. Yrityskaupassa käytettävästä salassapitosopimuksesta on erotettava työntekijän lakisääteinen salassapitovelvoite, jota ei tässä käsitellä. Asianajotoimisto Magnussonin toimitusjohtaja Tomi Merenheimo kertoo tässä artikkelissa, mikä salassapitosopimus on, milloin sitä kannattaa käyttää ja mitä asioita salassapitosopimusta tehdessä kannattaa huomioida. Satoja yrityskauppoja toteuttanut Tomi suosittelee salassapitosopimuksen tekoa jokaiselle yrityksen myyjälle ja ostajalle heti neuvotteluiden alussa. Voit myös ladata Asianajotoimisto Magnussonin tekemän ilmaisen salassapitosopimuspohjan. >> Lataa ilmainen salassapitosopimuspohja käyttöösi tästä. Lue lisää: Mistä salassapitosopimuksessa sovitaan ja miksi? Milloin salassapitosopimus kannattaa tehdä? Salassapitosopimus ja yrityskauppa Salassapitosopimuspohja malli Sopimussakko salassapitosopimuksessa Salassapitosopimuksen rikkominen Mistä salassapitosopimuksessa sovitaan ja miksi? Osapuolet voivat vapaasti yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden rajoissa sopia salassapitosopimukseen kirjattavien ehtojen sisällöstä. Sopimuksen sisältö muotoillaan sen mukaan, mitä tarkoitusta varten se tehdään. Salassapitosopimus on syytä laatia aina ennen yrityksen luottamuksellisten tietojen luovuttamista esimerkiksi potentiaaliselle ostajalle, työntekijälle tai erilaisiin yritystoiminnan projektiin osallisille (esim. alihankintasopimukset ja yhteistyösopimukset). Salassapitosopimus voi olla yksipuolinen tai molemminpuolinen. Yksipuolista salassapitosopimusta käytetään tavallisesti esimerkiksi työntekijän ja työnantajan välillä, jolloin salassapitosopimuksen ehdot velvoittavat yksin työntekijää. Molemminpuolista salassapitosopimusta taas käytetään tilanteissa, joissa molemmilla osapuolilla on suojattavaa luottamuksellista tietoa, ja sitä on tarkoitus jakaa toiselle osapuolelle. Molemminpuolista salassapitosopimusta käytetään esimerkiksi liike-elämään liittyvissä erilaisissa projekteissa kuten yrityskaupoissa, ja se nimensä mukaisesti velvoittaa sopimuksen molempia osapuolia. Seuraavat kysymykset ovat salassapitosopimuksessa sovittavia keskeisiä asioita: Ketkä ovat sopimuksen osapuolet? Kenelle luottamuksellista tietoa luovutetaan? Mitä tarkoitusta varten sopimus tehdään? Onko kyseessä mahdollista yrityskauppaa silmällä pitäen tehty salassapitosopimus? Mitä tarkoitetaan luottamuksellisella tiedolla? Mitä tietoa luovutetaan? Kenelle luottamuksellista tietoa voidaan luovuttaa? Onko luottamuksellista tietoa oikeus luovuttaa kolmansille (esimerkiksi työntekijät ja neuvonantaja)? Miten luovutettu luottamuksellinen tieto palautetaan ja tuhotaan? Kun salassapitosopimuksen niin sanottu ydin eli ehdot luottamuksellisesta tiedosta on kirjattu sopimukseen, tulee sopia sopimussakosta, vahingonkorvauksesta, voimassaolosta, sovellettavasta laista sekä erimielisyyksien ratkaisemisesta. Sopimussakkoon ja vahingonkorvaukseen palataan jäljempänä. Salassapitosopimuksen voimassaolo riippuu siitä, mitä tarkoitusta varten sopimus on tehty, ja se tuleekin harkita huolellisesti aina tapauskohtaisesti. On lisäksi tärkeä huomata, että lain nojalla osapuolia velvoittavan salassapitovelvoitteen ja salassapitosopimuksen voimassaoloajat voivat erota toisistaan. Tämä voi johtaa toisinaan siihen, että jokin tieto on esimerkiksi liikesalaisuuslain nojalla edelleen salassa pidettävää, vaikka osapuolten välille solmitun salassapitosopimuksen voimassaolo olisi jo päättynyt. Salassapitosopimukseen kirjataan tavanomaisesti, että sopimukseen liittyvät erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla. Lopullisesti esimerkiksi yrityskaupan perusteella tehtyyn salassapitosopimukseen liittyvät riidat sovitaan ratkaistavaksi pääsääntöisesti välimiesmenettelyssä sen nopeuden, joustavuuden ja luottamuksellisuuden vuoksi. Erillisen salassapitosopimuksen sijaan osapuolet voivat sisällyttää salassapitolausekkeen osaksi muuta sopimusta. Esimerkiksi aiesopimuksessa tai työsopimuksessa voi olla salassapitoehto tai -lauseke (“confidentiality obligation” tai ”confidentiality clause”). Erityisesti yrityskauppaa suunnittelevien osapuolten kannattaa kuitenkin laatia erillinen salassapitosopimus, koska neuvotteluiden alkuvaiheessa ei usein ole tiedossa esimerkiksi aiesopimuksen tarkempia ehtoja tai muuta sopimusasiakirjaa, jonka osaksi salassapitolausekkeen voisi kirjata. Milloin salassapitosopimus kannattaa tehdä? Jossain vaiheessa salassapitosopimuksen solmiminen tulee ajankohtaiseksi lähes jokaiselle yritykselle, kun luottamuksellista tietoa luovutetaan tai vastaanotetaan ulkopuolisen tahon kanssa. Salassapitosopimus on usein ensimmäinen osapuolten välinen sopimus. Luottamuksellinen tieto on tärkeä suojata salassapitosopimuksin, koska se menettää taloudellista arvoaan ja kilpailuetuaan tullessaan yleiseen tietoon. Yrityskaupoissa salassapitosopimusten tarkoituksena on suojata erityisesti myyjää. Myyjän suojaksi salassapitosopimus tulisi allekirjoittaa ennen kuin ostajalle luovutetaan mitään luottamuksellisia tietoja. Yrityskaupoissa salassapitosopimus solmitaan tyypillisesti ennen kauppaan liittyvän due diligence -tarkastuksen aloittamista. Due diligence -tarkastuksessa luovutetaan usein lähes kaikki yhtiön luottamukselliset tiedot potentiaalisille ostajille perehdyttäväksi. Yrityskaupoissa salassapitosopimuksen laatimisen ajankohta sekä sopimuksen sisältö tulee harkita erityisen huolellisesti, sillä jo varhaisessa vaiheessa käydyt neuvottelut mahdollisten ostajaehdokkaiden kanssa saattavat sisältää luottamuksellista tietoa kohdeyhtiöstä eikä kaikkien ostajaehdokkaiden kanssa solmita lopullista sopimusta. Hyvä lähtökohta myös muuhun yritysten väliseen yhteistyöhön ja projekteihin on salassapitosopimuksen laatiminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo ennen varsinaiseen yhteistyöhön ryhtymistä. Salassapitosopimuksen tarkoituksena on suojata liikesalaisuuksia ennakoivasti, ja se voidaan laatia suojaamaan molempia osapuolia. Salassapitosopimus ja yrityskauppa Salassapitosopimuksen solmiminen on yksi onnistuneesti toteutetun yrityskaupan vaiheista. Usein jo pelkästään tieto yrityskauppaneuvotteluiden vireillä olosta on osapuolten välistä luottamuksellista tietoa. Suositus on tehdä salassapitosopimus heti neuvotteluiden alkaessa kaikkien eri neuvottelukumppaneiden kanssa.  Salassapitosopimuksen tarkoitus yrityskaupassa on suojata myyjän liikesalaisuuksia ja toisaalta mahdollistaa ostajaehdokkaalle kohteen tutkiminen. Ostajalle on olennaista, että luottamuksellinen tieto pysyy luottamuksellisena myös kaupan jälkeen. Salassapitosopimus on osa huolellista yrityskauppaprosessia. Yrityskaupoissa ehdot salassapidosta voidaan sisällyttää aiesopimukseen. Aiesopimuksessa sovitaan yrityskauppaneuvotteluiden jatkamisesta ja sopimusneuvotteluiden lähtökohdista. Salassapitosopimus voidaan laatia ennen aiesopimuksen allekirjoittamista, sillä jo aiesopimus saattaa sisältää luottamuksellisia tietoja, joiden salassapito on syytä turvata. Salassapitosopimuksen solmimisen ajankohta yrityskaupassa tulee arvioida sen mukaan, milloin luottamuksellista tietoa siirtyy osapuolten välillä. Lopulliseen sopimukseen yrityskaupasta sisällytetään usein myös ehdot salassapidosta. Tee salassapitosopimus, jos: Aloitat neuvottelut yrityskaupasta ja luovutat yrityksesi luottamuksellista tietoa ostajaehdokkaille Ostaja voi hyödyntää saatuja tietoja liiketoiminnassaan Ostajaehdokkaalle luovutetut tiedot voivat vahingoittaa myyjän liiketoimintaa Yrityskauppaneuvotteluissa salassapitosopimuksen osapuolet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Salassapitosopimus voidaan tehdä esimerkiksi kohdeyhtiön ja ostajaehdokkaan välillä tai kohdeyhtiön osakkeenomistajien ja ostajaehdokkaan välillä. Yrityskaupan salassapitosopimuksessa sovitaan tavanomaisesti siitä, että luottamuksellista tietoa on mahdollista luovuttaa ostajaehdokkaan johtohenkilöiden ja työntekijöiden lisäksi ostajayhtiön ulkopuolisille neuvonantajille. Ostajayhtiö käyttää tavanomaisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden apua tehdessään due diligence -tarkastusta, jolloin yhtiön neuvonantajille tulee myöntää oikeus luottamuksellisten tietojen käsittelyyn. Vaikka salassapitosopimus laaditaan, myyjän on tarkoin harkittava, missä vaiheessa luottamuksellista tietoa on asianmukaista ja turvallista luovuttaa konkreettisesti ostajaehdokkaalle. Salassapitosopimuksen osapuolten maksukyky on myös keskeistä arvioida. Käytännössä sopimussakolla ei ole merkitystä, jos salassapitosopimusta rikkova osapuoli ei pysty sopimussakkoa maksamaan ja ajautuu sen vuoksi esimerkiksi konkurssiin. Salassapitosopimus malli Tähän artikkeliin on liitetty malli molemminpuolisesta salassapitosopimuksesta (NDA-sopimuspohja). >> Lataa ilmanen salassapitosopimuspohja käyttöösi tästä. Mallipohja on laadittu silmällä pitäen hyvin perusmuotoista asetelmaa, jossa kahden elinkeinonharjoittajan välillä on tarpeen sopia molemminpuolisesta salassapitovelvoitteesta. Salassapitosopimuspohja sisältää pitkälti Mistä salassapitosopimuksessa sovitaan ja miksi? -kappaleessa kuvatut seikat. Salassapitosopimuksen laatimisessa tulee aina huomioida tilanteen erityispiirteet ja sisällyttää ne tarpeellisin osin sopimukseen. Salassapitosopimuksen laatimisessa kannattaa turvautua asiantuntijoiden apuun, jotta salassapitosopimuksen tarkoitus toteutuu halutunlaisena. Mallipohjaan on keskeistä täydentää sopimussakko ja se on harkittava tapauskohtaisesti.  Sopimussakko salassapitosopimuksessa Sopimussakosta on suositeltavaa sopia salassapitosopimuksessa. Etukäteen sovitulla korvauksella eli ns. sopimussakolla pyritään ennalta estämään salassapitovelvollisuuden rikkominen. Salassapitosopimuksen rikkomisen asianmukainen ja riittävä sanktio on olennainen ajatellen osapuolten sitoutumista salassapitosopimuksen velvoitteisiin.  Sopimussakon sopivaa määrää voi arvioida seuraavien kysymysten avulla: Mikä on arvioitu kauppahinta? Mitä vahinkoa luottamuksellisen tiedon luovuttaminen edelleen voi aiheuttaa? Jos luottamuksellinen tieto julkistetaan, niin voiko myyjä menettää liikevaihtoaan? Mitä seuraisi, jos kaikki tieto annettaisiin kilpailijalle? Vaikuttaisiko se myyjän liikevaihtoon tai katteisiin? Kuinka paljon? Sopimussakosta sopiminen parantaa loukatun osapuolen asemaa tilanteessa, jossa salassapitosopimusta on rikottu. Mitä jos salassapitosopimuksessa ei sovita sopimussakosta? Jos salassapitosopimuksessa ei ole sovittu sopimussakosta, tulee rikkomistilanteesta liikesalaisuuslain hyvitystä ja vahingonkorvausta koskeva säännös (11 §) sovellettavaksi. Ilman sopimussakkoa loukatun osapuolen tulee näyttää toteen sopimuksen rikkomisesta aiheutunut vahinko saadakseen vahingonkorvausta sopimusta rikkoneelta osapuolelta. Salassapitosopimuksen rikkomisesta aiheutuva vahinko on usein esimerkiksi mainehaitta tai yrityksen saamatta jäänyt voitto. Aiheutuneen vahingon toteen näyttäminen ja vahingon määrän arviointi on vaikeaa. Erityisesti vahingon määrä perustuu usein arvioihin ja mahdollisen riidan molemmat osapuolet voivat esittää omat arvionsa. Mitä jos salassapitosopimuksessa sovitaan sopimussakosta? Jos salassapitosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, loukatun osapuolen on osoitettava ainoastaan salassapitosopimuksen rikkomus. Tällöin sopimussakkoa voidaan vaatia, jos rikkomus osoitetaan. Vahingonmäärää (esim. mainehaitta tai menetetty voitto) ei tarvitse osoittaa. Sopimusehdoista riippuen sopimussakko voi olla osa vahingonkorvausta tai sitä voidaan vaatia vielä lisäksi. Mikäli verrataan edellä kuvattuja tilanteita toisiinsa, on selvää, että sopimussakosta sopiminen on yksinkertaisempaa. Tällöin ei tarvitse näyttää toteen esimerkiksi aiheutunutta vahinkoa, sen euromäärää tai syy-yhteyttä. Liike-elämän salassapitosopimuksissa sovitaan tavanomaisesti korkeista sopimussakoista. Sopimussakon tehtävä on tehostaa sopimuksen noudattamista, ja tätä pidetään yleisesti hyväksyttävänä lähtökohtana. Sopimussakkoa ei makseta automaattisesti, vaan sopimussakkoa on vaadittava. Salassapitosopimuksen rikkominen Salassapitosopimuksen rikkomisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun luottamuksellista tietoa vastaanottava osapuoli käyttää tietoa muuhun kuin sovittuun käyttötarkoitukseen tai kun tietoa vastaanottava taho paljastaa luottamuksellista tietoa ulkopuoliselle taholle. Havaitusta rikkomuksesta on ilmoitettava. Ilmoitusta voi verrata reklamaatioon. Aiheutuva vahinko on yleensä ns. välillistä vahinkoa, mikä omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että tosiasiassa aiheutuneita vahinkoja on erittäin vaikea osoittaa toteen. Välillistä vahinkoa on esimerkiksi myynnin menetys tai mainehaitta. Sopimussakko ei välttämättä kata kaikkia aiheutuneita vahinkoja, ja salassapitosopimuksen ehdoista riippuen sopimussakon lisäksi on myös mahdollista vaatia vahingonkorvausta. Keskeistä on huomioida, että salassapitosopimus sitoo sen osapuolia. Salassapitosopimuksen mukaista sopimussakkoa voidaan vaatia sopimuksen osapuolilta, mutta ei ulkopuolisilta. Jos salassapitosopimuksen osapuoli ajautuu maksukyvyttömäksi, isostakaan sopimussakosta tai vahingonkorvauksesta ei käytännössä ole apua. Joissain tilanteissa kolmas osapuoli, kuten kilpailija, on voinut saada luottamuksellista tietoa myös rikosoikeudellisesti tuomittavilla tavoin. Jos epäilet vilpillisiä keinoja, selvitä asiaa mahdollisimman nopeasti ja ota asiantuntija avuksi aikaisessa vaiheessa, jotta tarvittavat prosessit saadaan vireille. Tarvitsetko salassapitosopimusta?  >> Lataa ilmainen salassapitosopimuspohja käyttöösi tästä.   Lue lisää Asianajotoimisto Magnussonista ja pyydä apua salassapitosopimuksen tekoon: Asianajotoimisto Magnusson osana Suomen Yrittäjien omistajanvaihdoshanketta Uudellamaalla Ajankohtaista Magnussonilla Ota yhteyttä Magnussoniin

Siintääkö tulevaisuuden suunnitelmissasi yrityskauppa? Yrityksen myynti on suuri asia yrittäjän elämässä. Kyseessä on todennäköisesti yksi elämäsi suurimmista kaupoista, sekä rahallisesti että sen osalta, minkä parissa päiväsi jatkossa vietät. Yrityksen myynti on usein ainutkertainen tapahtuma ja pitkä prosessi, joten liikkeelle on syytä lähteä ajoissa. Oppaan tarkoituksena on auttaa sinut alkuun, jos pohdit mitä kaikkea sinun tulee huomioida, kun lähdet myymään yritystäsi. Käymme oppaassa läpi: Mitä vaiheita yrityskauppaan liittyy Mitä tärkeitä asiakirjoja sinun tulee huomioida Miten voit löytää yrityksellesi ostajan  Ostajan löytäminen on tutkitusti yrityskaupan yleisin haaste, joten siihen kannattaa panostaa ja viestiä potentiaaliselle ostajakunnalle, että yrityksesi on myytävänä. Tilaa ilmainen opas tästä linkistä. Toimitamme oppaan sähköpostiisi.