Yksi asia on selvää – omistajanvaihdoksia tehdään koronakriisin j...
Yhteistyössä Finnveran kanssa. Suomessa koronakriisi kohtasi ensimmäisenä matkailualaa matkailun vähentymisen kautta. Maaliskuun puolessavälissä poikkeustilan julkistamisen jälkeen kriisi iski voimakkaasti suureen osaan pieniä palveluyrityksiä. Nyt kevättä on kulunut jo jonkin verran, ja voidaan nähdä, että epävarmuus on ulottanut lonkeronsa myös Suomen omistajanvaihdosmarkkinoihin. Se ei kuitenkaan ole pysäyttänyt niitä.
Vuosi 2019 oli Finnverassa ennätyksellinen omistajanvaihdosten rahoituksessa mitattuna. Kriisin seurauksena kuluvana vuonna nähdään todennäköisesti laskuvuosi. Vielä maaliskuussa yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten rahoituksia tehtiin Finnverassa tasaiseen tahtiin, mutta huhtikuussa omistajanvaihdoksiin kohdistuva kappalemääräinen rahoitus tippui 30 % verrattuna helmi- ja maaliskuuhun. Suurinta pudotus oli kaikista pienempien paikallisten yritysten kaupoissa majoitus- ja ravintolapalvelut -toimialalla, johon kohdistui merkittävästi rajoitustoimia.
Yrityskaupan rahoituksessa arvioidaan aina ostajaa ja ostettavaa yritystoimintaa
Yrityskaupan rahoituksessa katsotaan aina ostajan lisäksi ostettavan yritystoiminnan ominaispiirteitä. Kriisi vaikuttaa yritysten tunnuslukuihin, niiden kautta mahdollisesti valuaatioon ja tulevaisuuden epävarmuus velanhoitokyvyn arvioinnin hankaluuteen. Mikäli yritystoiminnan tulevaisuuteen ei ole näkymää, yhtä lailla yrittäjän kuin potentiaalisen yrityskaupan ostajan voi olla vaikeaa harkita velan ottoa. Kriisin jälkeen ja taserakenteiden muuttuessa voi olla pakko pohtia myös vaihtoehtoisia rahoitusinstrumentteja (mm. juniorlaina), joka parantaa yhtiön omavaraisuutta luotonantajan näkökulmasta.
Mahdollisuuksia yrityskauppamarkkinoilla, kun taloutta rakennetaan uudelleen
Riskinä on, että omistajanvaihdosten pato alkaa purkautua ei-toivotulla tavalla kannattavien ja ennen koronakriisiä terveellä pohjalla olleiden yritysten lopettamisten ja alasajon kautta. Yrittäjien hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta, jotta taistelutahtoa löytyy. Liiketoimintoja tulisi pyrkiä pitämään ketteränä ja sopeuttaa toimintaa kriisin lisäksi tulevaan ”uuteen normaaliin”. Turhia yritystoimintojen lopettamisia tulisi pyrkiä välttämään, mutta markkinatalouteen kuuluu toki myös yritystoiminnan supistuminen kriiseissä.
Kun taloutta jälleen avataan ja on toiminnan uudelleenkäynnistämisen aika, on kriisistä selvinneillä yrityksillä mahdollista osallistua markkinoiden uudelleenjakoon, jos markkinoilta on poistunut toimijoita. Yritystoiminnan lopettamista pohtivan kannattaa miettiä, voisiko oma yritystoiminta olla hyvä kehitysalusta jollekin toiselle. Talouden uudelleenrakentaminen voi avata myös paljon mahdollisuuksia yrityskauppamarkkinoilla niin kotimaassa kuin globaalistikin.
Ostajan ja myyjän etuna viedä yrityskauppa läpi onnistuneesti
Osa markkinoiden hiljenemisistä johtuu myös siitä, että joitakin yrityskauppoja on laitettu odotustilaan. Myyjä on usein jo tehnyt suuren päätöksen luopumisesta, joten nyt odotellaan kesän auringonpaisteen hälventävän sumuista näkymää siitä, pitääkö kriisin takia tarkistaa esimerkiksi valuaatiota. Näissä ostaja ja myyjä ovat voineet yhdessä sopia asiasta. On molempien tahojen yhteinen etu, että kauppa viedään läpi onnistuneesti molempien tahojen intressit ja riskit huomioiden.
Yrityksen myynti- ja ostopäätös ovat suuria sitoutumisia - omistajanvaihdoksia tehdään kriisin jälkeenkin
Hyvien omistajanvaihdoshankkeiden toivoisi mieluummin patoutuvan kuin purkautuvan epätoivotulla tavalla. Tällöin myöhemmin nähtäisiin jälleen paljon omistajanvaihdoksia, kunhan näkyvyyttä saadaan nykyistä yhden-kahden kuukauden akselia pidemmälle. On kuitenkin selvää, että yrityksen myynti- tai ostopäätös ovat hetken mielijohteita suurempia sitoutumisia, ja kauppaprosessi voi viedä aikaa. Kun akuutista kriisistä on selvitty, on aika nostaa katse horisonttiin – omistajanvaihdoksia tehdään koronakriisin jälkeenkin.
